IMG_7423 IMG_7387 IMG_7187-3 IMG_7251 IMG_7299 IMG_7431 IMG_7203-2

Olen aina ajatellut, että kevät on otollisinta aikaa kaikelle uudelle. Harvoin mitään uutta kuitenkaan tapahtuu. Mitä nyt joka kevät pimeys väistyy kirkkaamman mielen tieltä, aurinko lämmittää sormia, jotka ovat uskaltautuneet hetkeksi pois hanskojen suojasta ja tekee niin kovin mieli inspiroitua kaikesta.

Mutta sitten toisinaan voi käydäkin niin, että päättää olla vielä vähän vastaanottavampi mahdollisuuksille ja unohtaa ajatella, että mitä jos - koska mitä sitten. Parastahan tässä kaikessa ja elämässä on se, että ei voi koskaan tietää mitä tapahtuu. Eilinen voi tuntua hyvinkin kaukaiselta, kun uskaltaa heittäytyä tilanteisiin hetken mielijohteesta. Voi tuntea sen, miten kevät on vasta ujosti aluillaan. Ja mahdollisesti jotain muutakin.

Olen ollut onnellinen. Sellaisella ihan uudella tavalla, jossa monet tunteet laidasta laitaan ovat läsnä. Vahvimpana kuitenkin mahanpohjassa ja poskipäissä tuntuva ilo. Olen hymyillyt (paljon), tuntenut jokaisella hipaisulla kylmiä väreitä ja ottanut vastaan sen, mitä toisen lämpö tekee mielelle. On ollut aika monta hetkeä, johon olisin voinut jäädä. Sellaisia, joissa käsi kietoutuu ympärille ja vetää lähemmäksi. Silmien edessä kaunein pitkiin aikoihin näkemäni auringonlasku.

Takana on sellainen kuukausi, että olen unohtanut välillä syödä, itkenyt elokuvissa (Call me by your name <3) ja nukkunut pitkään niinä aamuina, kun en ole herännyt yksin.

Sellainen aika onnellinen kuukausi.

Tänään aurinko on paistanut kuten monena peräkkäisenä päivänä. Maaliskuu on vaihtunut huhtikuuhun ja kevään tuntu on jo vahvasti läsnä. Olen viettänyt aikaa perheen kanssa retkeilemällä ja pelaillen korttia. On ollut sellainen ihan tavallinen pääsiäinen - yhdessäoloa, nauramista ja paljon mämmiä, tietty. Vielä on jäljellä parin päivän verran lomailua ennen arkeen paluuta, mutta onneksi arki onkin useimmiten just parasta.

Onnellista huhtikuuta kaikille. 

Lähetä kommentti

© down below the surface. Design by FCD.