torstai 30. kesäkuuta 2016

CINQUE TERRE

Tultiin eilen takaisin Suomeen melkein kahden viikon reissulta Italiasta. Matka oli ihana, erilainen ja inspiroiva. Vaihdettiin maisemaa kolme kertaa ensimmäisen kohteen jälkeen, ja se oli osaltaan melko stressaavaa ja raskasta - pakata nyt parin päivän välein ja matkustaa junalla paikasta toiseen. En silti vaihtaisi mitään. Meillä oli siskon kanssa ihan tajuttoman upea reissu. Me nautittiin toistemme seurasta, juotiin viiniä rantakalliolla, kuunneltiin aaltojen ääniä, luettiin kirjaa ja sulkeuduttiin välillä omiin oloihimme musiikit korvilla, käveltiin monia kymmeniä kilometrejä, ihasteltiin maisemia, suunniteltiin, saatiin ideoita, syötiin hyvää ruokaa, matkustettiin monia satoja kilometrejä ja monia tunteja junalla, naurettiin vedet silmissä, maisteltiin mustekalaa, otettiin lukemattomia määriä kuvia, syötiin koko kesän edestä jäätelöä, poistuttiin ravintolasta keskellä päivää kauheassa hiprakassa, hölmöiltiin, otettiin miljoona julkaisukelvotonta selfietä ja monia vain perheenjäsenille lähetettyjä videoita, kauhisteltiin junamatkojen hintoja, tultiin kipeiksi ja nukuttiin muutaman tunnin päiväunet, mentiin fiiliksen mukaan, ihasteltiin auringonlaskua kukkulalla, käveltiin jalat rakoille ja mietittiin, miten upea kokemus reissu kokonaisuudessaan oli. Ja miten suuri etuoikeus oli saada kokea se.
  IMG_8056 IMG_8009 IMG_8029
IMG_8098

Meidän reissu alkoi kolmella kokonaisella päivällä Cinque Terren upeissa ja niin rakkaissa maisemissa. Lennettiin siis Roomaan, josta matkustettiin yhteensä noin viisi tuntia junalla Manarolaan. Oltiin perillä vasta kuuden jälkeen, vaikka lento lähti Suomesta jo ennen kahdeksaa, joten päivä oli (niin kuin matkustuspäivät yleensäkin) melko raskas. Seuraavat kolme päivää nautittiin kuitenkin ihan täysillä, vaikka yksi sateinen aamupäivä ja ajottain melko viileä ilma välillä vähän ärsyttikin.

IMG_8184 IMG_8176 IMG_8192 IMG_8161IMG_8186

Yhtenä päivänä mentiin junalla Monterossoon, josta pikaisen kiertelyn ja aamupalan jälkeen suunnattiin patikointipolulle. Ostettiin liput (7,5e/kpl), jolla pääsi kulkemaan kaksi kylien välistä polkua. Alunperin meillä oli tarkoitus kävellä vain Monterosso-Vernazza väli, mutta päädyttiin lopulta jatkamaan Vernazzasta matkaa vielä Cornigliaan. Ollaan molemmat patikoitu kyseiset reitit jo aikaisemmilla matkoilla, mutta haluttiin ehdottomasti uudelleen, sillä maisemat ylhäältä on ihan tajuttoman upeat. Kyseinen päivä oli myös näistä kolmesta päivästä kuumin, joten hiki virtasi aika nätisti koko patikoinnin, kun noustiin ja laskeuduttiin satoja rappusia.

IMG_8225 IMG_8214 IMG_8229 IMG_8280IMG_8270 IMG_8271

Parin tunnin patikoinnin jälkeen saavuttiin Vernazzaan, jossa syötiin herkulliset focacciat meren äärellä istuskellen. Ei viihdytty täällä tuntia kauemmin, koska ei olla koskaan erityisemmin tykätty kyseisestä kylästä, joten jatkettiinkin jo aika pian matkaa kohti kukkulalla sijaitsevaa Corniglian kylää.

IMG_8287 IMG_8239 IMG_8237 IMG_8298 IMG_8303

Perille saavuttua ostettiin samantien jäätelöt meidän vakiopaikasta, vaikka sitä vastapäätä oli tullut uusi, ja istuskeltiin tovi näköalapaikalla lämmöstä nauttien. Oli ihanaa päästä käymään myös Cornigliassa, vaikka se ei kuulunut alunperin meidän suunnitelmiin.

IMG_8347 IMG_8338 IMG_8529

Cinque Terre ja varsinkin Manarola, jossa majoituttiin, oli jokatapauksessa taas ihan yhtä ihana kuin ennenkin - vaihtelevasta säästä huolimatta. Yhtenä iltana istuskeltiin pimeään saakka pizzan, mansikoiden, sipsien ja viinin kanssa iltaa rantakallioilla, tanssittiin musiikin tahtiin ja oltiin ehkä maailman onnellisimpia just siinä hetkessä ja siinä paikassa. Koska tää paikka - se on jotain tosi rakasta ja kaunista, ja onneksi me mentiin taas kokemaan se.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

TÄÄLTÄ TULLAAN ITALIA

IMG_7869 IMG_7877 IMG_7863

Cinque Terre - Venetsia - Firenze - Rooma

Ja taas ollaan lähtökuopissa - huomisaamuna suunnataan siskon kanssa nimittäin lentokentälle ja sieltä suoralla lennolla Roomaan. Huominen menee pitkälti matkustaessa, sillä jatketaan matkaa vielä monen tunnin junamatkan verran Cinque Terreen, meidän suosikkipaikkaan Manarolaan. Reissussa ollaan kokonaisuudessaan 13 päivää ja voi että, miten ihanalta tuntuu päästä niin tuttuihin kuin ihan uusiin maisemiin. Parasta on se, kun kaikki on vielä edessä. Mut nyt äkkiä nukkumaan, sillä herätys on niinkin pian kuin alle kuuden tunnin päästä. Palaillaan parin viikon päästä kera lomakuvien!

Arrivederci! ♥︎

tiistai 14. kesäkuuta 2016

AURINKO PAISTAA PILVEN TAKAAKIN

IMG_7789

On taas uusi aamu,
tuulee, ehkä sataakin,
ulkona ei paista aurinko.

Kaikki on varmaan hyvin,
luulisin.

Sattuu,
selkään sattuu
ehkä syvemmällekin.

On ollut jo monta sateista aamua,
tuulista päivää.
Paistaako aurinko vielä jossain?

IMG_7830

Kyllä paistaa
aamullakin.

Jos ei täällä
jossain muualla.

Siellä missä olet 
oikeasti onnellinen
unohdat kaiken muun
aurinko paistaa pilven takaakin.

Välillä vaan pitää lähteä 
kauas.

Ollakseen onnellisempi
nähdäkseen kirkkaammin.

Ja mitä sitten
minä kerron:
laski se aurinko vuorten
puiden 
tai meren taa
sinä päätät nouseeko se huomenna.

IMG_7765

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

YLIOPPILASKUVIA

IMG_7452-2 IMG_7286IMG_7453IMG_7305IMG_7444

Otin viime viikonloppuna mun ystävästä Pilvistä monia ihania ylioppilaskuvia, joista tässä nyt osa. Juhlat olivat Hovilan kartanossa ja erilaisia kuvauslokaatioita oli vaikka millä mitalla. Mä viihdyn kyllä ainakin nykyisin paljon paremmin kameran takana, mutta liian harvoin tulee kuvattua ihmisiä ihan varta vasten. Mitäs tykkäätte näistä kuvista?

perjantai 10. kesäkuuta 2016

VIIME AIKOINA...

IMG_7124

Oon istunut autossa ainakin 800km ajomatkan verran, mut mun mielestä se on ollut enemmän kuin jees. Kuulokkeet vaan korville.

Oon syönyt ainakin kahdeksan korvapuustia, monta palaa suklaata, pizzaa, kasan itsetehtyjä sämpylöitä, automatkalla puolet karkkipussista ja liikaa leipää. Eh, oiskohan kannattanut syömisen sijaan vaikka paastota ensi viikolla koittavaa reissua varten?

Oon käynyt mökillä rantasaunassa, mutta en oo kyennyt vielä kastamaan talviturkkia. Pikkuveli kävi järvessä, mut ihan oikeesti, jos ilma on +7°C, niin ei kiitos.

Oon pukenut ulos vaatetta enemmän kuin tyyliin maaliskuussa. Äsken päällä oli pitkähihainen, huppari, tuulitakki ja kuoritakki + lapaset. En oo kyllä ollut täällä mökillä ikinä näin kylmällä ilmalla, mut on tässä ainakin yks positiivinen asia - ei oo sääskiä!

En oo jännittänyt viiden päivän päästä koittavaa matkaa laisinkaan. Oikeastaan sellainen tietynlainen odotus puuttuu kokonaan, mikä on tosin hyvä asia - kerrankin oon osannut elää ihan vaan päivä kerrallaan ja nauttia vaan paikallaan olemisesta. 

En oo urheillut ikuisuuksiin, jos ei kävelyä koiran kanssa lasketa. Motivaatiota ei oo nimeksikään eikä juoksulenkille lähtö houkuta. Ehkä ryhdistäydyn heinäkuussa, kun palaan takaisin Turkuun ja kalenteri näyttää tyhjääkin tyhjemmältä.

Oon oikeasti vaan ollut. Mennyt sinne minne on milloinkin ollut tarkoitus mennä, mutta mieluiten vaan ollut paikallaan. Jotenkin niin ihanaa, ettei tarvitse miettiä mitään, ei tarvitse tehdä melkein mitään ja elämä vaan on tässä.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

KUOPIO - SUOMUSSALMI - KUHMO

IMG_7591IMG_7548 IMG_7537 IMG_7610 IMG_7562 IMG_7601 IMG_7595IMG_7556

Hellurei täältä Kainuusta! Lähdettiin maanantaina ajelemaan Kuopioon, jossa vietettiin yksi yö hotellissa. Eilen tultiin Suomussalmelle mummun luo ja huomenna suunnataan Kuhmoon loppuviikoksi mökkeilemään. Täällä on aika hitsin kylmä eli tuulitakki päällä mennään ja sadettakin lupaa, joten ei oo ehkä se kaikkein ihanteellisin mökkisää, mut täällä on muuten niin rentoa ja lomaa kun kerta vietetään, niin mikäs tässä. Onneksi viikon päästä suunta on kuitenkin jo tuonne lämpimään, niin on kesäsää taas sitä mitä sen kuuluukin.

Tää on nyt ensimmäinen kerta, kun teen postausta tällä uudella koneella ja syy tähän on ollut se, että en oo saanut Lightroomista kuvia ulos yhtä tarkkoina ja hyvälaatuisina kuin ne on siellä muokatessa. Oon kokeillut jo vaikka ja mitä, mut ne vaan on mun silmään epätarkkoja ja sumeita verrattuna alkuperäiseen. Nyt sitten annoin periksi ja toivon vaan, että siellä ruudun toisella puolella olisi joku, joka osais neuvoa mua tässä asiassa. Inhottavaa, kun oon nyt täällä reissun päällä ja olis paljon postattavaa jo ennestäänkin. Palaillaan taas pian toivottavasti terävien kuvien kera!